maanantai 23. elokuuta 2010

Yöpurjehduksella

OTPS:n Yöpurjehdus ei tällä kertaa vetänyt ykköslyssin veneitä puoleensa. Sääennuste ennusti heikkoa tuulta, mutta toteuma oli lopulta 4-12 m/s. Nollatuulen sijaan äksöniä piisasi...

Vakikirjuri oli etelässä hääreissulla, joten tässäpä kipparin raportti tapahtumista:

Kisa sinänsä onnistui hienosti Löyhän mutkan härvellystä lukuunottamatta. Vene saatiin kulkemaan hyvin vaikka gastikokoonpano oli aivan uusi paria vakinimeä lukuunottamatta. Uudet gastit Matti (78v) ja suoriutuivat tehtävistään loistavasti vaikka yön kähmässä (lamppuja oli mutta patterit kotona) köydet olivatkin välillä hukassa.

Ensimmäinen spinujiippi oli mallikas. Ensimmäinen sivutuulispinuosuus sujui vauhdikkaasti vaikka myös 1-genoa oli ylhäällä. Vauhdin lisäys oli merkittävä ja Marella jäi selvästi tällä osuudella.

Ongelmat aiheutuivat Löyhän mutkan kapeikossa tapahtuneesta äkillisestä tuulen suunnan muutoksesta ja huomattavasta voimistumisesta. Olimme juuri jiipanneet ja tuuli voimistui hetkessä siten että vene alkoi kungata voimallisesti. Spinu kiertyi keulavanttiin ja puomi oli edelleen kiinni väärällä puolella.

Täsmäsuoritukset ja säädöt olivat vaikeita pimeässä kun joutui huutamaan gasteille köysien paikkoja eikä oikein itselläkään ollut mopo täysin hallinnassa vahinkojiippien kanssa. Puomia ei saatu irti ja oli pakko suunnitella uusi jiippi isolla takaisin kapeikosta huolimatta, sillä alapuoliset karikot lähestyivät. Jiipin jälkeen
hieman broachattiin kun spinu oli liian ulkona. Lopulta spinu saatiin taas vetoon ja lasku onnistui kun (liian iso) genoa saatiin ylös. Tässä vaiheessa oltiinkin jo väylän väärällä puolella lähellä Löyhän nokan matalikkoa - mutta selvittiin.

Mitä olisi pitänyt tehdä? Tuulen voimistuessa täysmyötäisellä spinu olisi tullut säätää lähemmäs venettä (puomi lähemmäs keulavanttia, skuutit kireällä) ja vetää spinua alemmas barberigaijoilla ehkäisemiseksi, mutta tässä tapauksessa ei ollut tilaa äkillisen muutoksen ja matalikoiden vuoksi ja oma osansa oli pimeydellä ja gastien ensikertalaisuudella. Miehistön kylmäverinen toiminta ja merikokemus kuitenkin estivät paniikkitilanteen (vaikka ei ollut kaukana).

Kalusto ei särkynyt, mutta spinun repeäminen oli lähellä. Jiipeissä ohjaaminen on tärkeää eikä saisi touhuta muuta. Kun puomi on irti tai väärällä puolella tulee ohjata reilusti ylemmäs, jotta spinu saa tuulta isopurjeen takaa (kiertymisen ehkäisemiseksi) samalla kun trimmaajat kääntävät purjeen synkronissa mukana-- nyt ei ollut tilaa tai ainakin siltä se pimeässä tuntui.
Maaliin kuitenkin päästiin. Omassa sarjassa ei kisaajia ollut - mutta lopulliset tasoitusajat antanevat osviittaa miten purjehdus lopulta meni.