Näytetään tekstit, joissa on tunniste yöpurjehdus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yöpurjehdus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. elokuuta 2010

Yöpurjehduksella

OTPS:n Yöpurjehdus ei tällä kertaa vetänyt ykköslyssin veneitä puoleensa. Sääennuste ennusti heikkoa tuulta, mutta toteuma oli lopulta 4-12 m/s. Nollatuulen sijaan äksöniä piisasi...

Vakikirjuri oli etelässä hääreissulla, joten tässäpä kipparin raportti tapahtumista:

Kisa sinänsä onnistui hienosti Löyhän mutkan härvellystä lukuunottamatta. Vene saatiin kulkemaan hyvin vaikka gastikokoonpano oli aivan uusi paria vakinimeä lukuunottamatta. Uudet gastit Matti (78v) ja suoriutuivat tehtävistään loistavasti vaikka yön kähmässä (lamppuja oli mutta patterit kotona) köydet olivatkin välillä hukassa.

Ensimmäinen spinujiippi oli mallikas. Ensimmäinen sivutuulispinuosuus sujui vauhdikkaasti vaikka myös 1-genoa oli ylhäällä. Vauhdin lisäys oli merkittävä ja Marella jäi selvästi tällä osuudella.

Ongelmat aiheutuivat Löyhän mutkan kapeikossa tapahtuneesta äkillisestä tuulen suunnan muutoksesta ja huomattavasta voimistumisesta. Olimme juuri jiipanneet ja tuuli voimistui hetkessä siten että vene alkoi kungata voimallisesti. Spinu kiertyi keulavanttiin ja puomi oli edelleen kiinni väärällä puolella.

Täsmäsuoritukset ja säädöt olivat vaikeita pimeässä kun joutui huutamaan gasteille köysien paikkoja eikä oikein itselläkään ollut mopo täysin hallinnassa vahinkojiippien kanssa. Puomia ei saatu irti ja oli pakko suunnitella uusi jiippi isolla takaisin kapeikosta huolimatta, sillä alapuoliset karikot lähestyivät. Jiipin jälkeen
hieman broachattiin kun spinu oli liian ulkona. Lopulta spinu saatiin taas vetoon ja lasku onnistui kun (liian iso) genoa saatiin ylös. Tässä vaiheessa oltiinkin jo väylän väärällä puolella lähellä Löyhän nokan matalikkoa - mutta selvittiin.

Mitä olisi pitänyt tehdä? Tuulen voimistuessa täysmyötäisellä spinu olisi tullut säätää lähemmäs venettä (puomi lähemmäs keulavanttia, skuutit kireällä) ja vetää spinua alemmas barberigaijoilla ehkäisemiseksi, mutta tässä tapauksessa ei ollut tilaa äkillisen muutoksen ja matalikoiden vuoksi ja oma osansa oli pimeydellä ja gastien ensikertalaisuudella. Miehistön kylmäverinen toiminta ja merikokemus kuitenkin estivät paniikkitilanteen (vaikka ei ollut kaukana).

Kalusto ei särkynyt, mutta spinun repeäminen oli lähellä. Jiipeissä ohjaaminen on tärkeää eikä saisi touhuta muuta. Kun puomi on irti tai väärällä puolella tulee ohjata reilusti ylemmäs, jotta spinu saa tuulta isopurjeen takaa (kiertymisen ehkäisemiseksi) samalla kun trimmaajat kääntävät purjeen synkronissa mukana-- nyt ei ollut tilaa tai ainakin siltä se pimeässä tuntui.
Maaliin kuitenkin päästiin. Omassa sarjassa ei kisaajia ollut - mutta lopulliset tasoitusajat antanevat osviittaa miten purjehdus lopulta meni.

maanantai 24. elokuuta 2009

Yöpurjehdus toi ensimmäisen kisavoiton Suomessa

Vuoden 2009 ensimmäinen kisavoitto Suomessa saatiin OTPS:n järjestämästä Yöpurjehduksesta. Perjantaina yhdeksän aikoihin alkanut kisareitti kulki ensin Vihriäsaaren porteilta Hermannin ohitse länsiviitalle ja sieltä takaisin Hermannin eteläpuolella olevalle etelämerkille ja Kolmikulmalle. Loppurata koostui Löyhän kiertämisestä ja maali sijaitsi Kellon Kiviniemen kalasataman edustalla.

Kisan alkaessa tuuli tyyntyi lähes täydellisesti ja spinaakkerit roikkuivat mastoista. Tuulen virkistyessä hiljakseen sai Doris genaakkerillaan etumatkaa aikaiseksi ja perässä seurasivat Marella, Riley ja Seagull. Sunitalla spinaakkeria ei saatu vetämään kunnolla ja muiden etumatka kasvoi. Hermannin itäpuolen kääntöpisteeltä palattaessa lipuivat jopa kolmoslyssin veneet ohitse, kun iso spinaakkeri ei sivutuulessa vauhtia tuonut. Kolmikulmalle päästäessä oli yö jo laskeutunut ja aikaa kulunut kolmisen tuntia.

Kolmikulmalla tuuli alkoi virkistyä ja takaa-ajo käynnistyi. Lähes suoraan takaa tulevassa myötätuulessa saavutettiin ensiksi ohitse päässeet kolmoslyssin veneet ja myös edellä kulkevien karkulaisten perävalot alkoivat lähestyä Löyhän mutkaan tultaessa. Tällöin kuitenkin genoan ykkösnostin päätti tehdä yllätysliikkeen ja jumiutui mastolla johonkin - sillä seurauksella että genoa jäi puolitiehen ja spinaakkerin alasveto kovassa tuulessa muuttui mahdottomaksi. Osan aikaa genoa oli ilmeisesti kiinni keulavantin ja puomin välissä, mutta ei se ainoa syy ollut noston epäonnistumiseen. Tässäpä selvitettävää!

Genoa saatiin kuitenkin lopulta ylös hypähdellen ja spinaakkeri päästiin repimään alas. Löyhän kääntömerkiltä oltiin menty jo hyvän matkaa ohitse ja jälleen kerran edellä kulkijat saivat tehtyä kaulaa. Luoviosuus lähti kuitenkin sujumaan hyvin ja Virpiniemen edustalle saavuttaessa alkoi näyttää siltä että Sunita oli taas kisassa mukana. Tiukka luoviminen alkoi ja viimeinen tunti kahdesta kolmeen käytettiin tehokkaasti muiden kisaajien saavuttamiseen. Suurimpana huolenaiheena oli alkuvaiheessa kaulaa tehnyt Doris, jonka tarkasta sijainnista ei ollut tietoa. Pimeässä veneiden tunnistaminen oli melkoisen vaikeaa, joten tarkkaa käsitystä sijoituksesta ei saatu.

Loppusuoralla OTPS:n kilpailulautakunnan vene havaittiin kellumasta Kiviniemen edustalla ja kilpailulautakunta ystävällisesti valaisi myös maaliviivan toisen pään muodostanutta poijua. Edellä nähtiin ensimmäisen veneen lipuvan maaliin (Marella) ja toinenkin (Seagull) ehti juuri ja juuri Sunitan eteen maaliviivalle. Lopullinen purjehdusaika oli 5:35:10 ja kello näytti näin ollen noin puoli kolmea yöllä.

Lopputuloksissa ykköslyssissä Sunita saavutti ensimmäisen sijan, tasoitusajan ollessa 6:52:15. Kokonaiskilpailussa aika oli varsin vaatimaton, esimerkiksi Marellan tasoitusajan ollessa 6:17:15... Doris jäi lopulta ykköslyssissä kolmanneksi ja toiseksi nousi Taika. Jahweli keskeytti kisan melko aikaisessa vaiheessa. Spinutaipaleet erityisesti sivutuulessa jättivät todellakin toivomisen varaa, mutta kisan pelastukseksi nousi vähintään kohtuullisesti sujunut luoviosuus.

Väsynyt miehistö jakautui Kiviniemessä kahteen erään, Sunita jatkoi seuraavana päivänä Röyttään ja kisagastit palasivat autolla Ouluun.

Yleisesti yökisa oli hieno kokemus, ainakin ensikertalaiselle. Oulun edustalla on todella paljon valosaastetta eri muodoissaan ja sinänsä maisemanavigointi on helppoa pimeälläkin. Valosaaste ei kuitenkaan merta valaise ja taskulamput tulivat gasteilla tarpeeseen. Otsalamppu oli ehdoton erityisesti spinaakkeria käpistellessä, kun kummallekin kädelle on käyttöä.

>> Katso kisatulokset täältä (XLS, OTPS.FI)