Sunitan blogissa on ollut hiljaisempaa, joten tässä yhteenveto kesän 2011 tapahtumista ja kisoista.
Kesälomien aikaan ei Sunita tehnyt muutamaa päivää pidempää reissua ja ajallisesti pisimmäksi retkeksi jäi vierailu Kemissä heinäkuun lopussa. Oulusta lähdettiin iltapäivästä purjehtimaan kohti pohjoista tarkan määränpään ollessa avoimena. Tuulta näytti riittävän, joten määränpääksi valittiin Kemi. Tuuli kuitenkin tyyntyi iltaa kohti ja kun ainoa liike veneessä syntyi mainingeista oli aika laittaa kone käyntiin ja ajaa perille. Matkaan käytettiin lopulta noin 11 tuntia.
Kemin purjehdusseurojen satama on itsessään kyllä varsin viihtyisä ja hyvillä palveluilla varustettu. Sattumalta nähtiin myös Puolan lipun alla kulkenut vene, joka kuitenkin lähti yötä vasten vielä jatkamaan matkaansa johonkin päin. Miehistö kantoi puhtaita vaatteitaan pesutuvalta veneeseen kun vielä itse laitoimme iltapalaa nuotiolla.
Seuraavana päivänä ajoimme koneella täysin tyynessä kelissä Härkälettoon, joka sijaitsee n. Kuivaniemen kohdalla mantereelta päin katsottuna. Vatungin tuulimyllyt näkyivät suojasatamaan varsin hyvin. Härkäletto on pieni saari, jossa on myös pieni suojasatama ja laituri. Satamaan mahtuu kerralla muutama vene ja pienen paikkojenvaihtoleikin päätteeksi saimme myös Sunitan mahtumaan laituriin parilla pohjakosketuksella. Syväystä satamassa on ainakin 1,7 metriä - mutta lähempänä rantaa tämä ei pidä ihan paikkaansa. Härkäletossa on "nähtävyyksinä" käytöstä poistuva majakka ja vanhoja siikakellarien jäänteitä muinaisilta kalastusajoilta periytyneinä. Paikalliset tiirat tulivat tottuneesti närppimään saalista satama-altaasta, kun vene saapui laituriin. Paikalliset kalastajat olivat ilmeisesti opettaneet linnut tavoille. Mukavana bonuksena olivat saaren runsaat metsämansikka- ja viinimarjaesiintymät.
Härkäletto
Härkäletosta matka jatkui seuraavana päivänä etelää kohti tyynessä säässä. Aurinko paisto nahkaa täydeltä taivaalta ja sama keli jatkui myös perillä Röytässä. Saarella ei tapahtunut sen ihmeellisempää - laiturissa oli muutama vene ja sauna oli seuran majalla kuumana. Reissun neljäntenä päivänä purjehdittiin takaisin Ouluun.
Mullit Kraaselissa
Sunitan osalta kauden ensimmäiset kisat olivat
Hailuoto Weekendissä. Osallistujia oli rajallisesti (ykköslyssissä kaksi), mutta silti saavutettu ykkössija kelpasi puheenaiheeksi illalla :) Marjaniemeen oli järjestetty tanssit esiintyjineen ja satama oli melko lailla täynnä. Kisaaminen ei kuitenkaan tuntunut veneilijöitä kiinnostavan.
Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kisattiin
Nautilus Cupin merkeissä ja tällä kertaa osallistujia olikin jo ihan mukavasti. Kisapäivää oli aikaistettu perjantaille, jotta kilpailijat ehtisivät nauttimaan myös lauantain
Elojuhlista. Merenkävijöillä oli myös järjestelyvastuu Elojuhlista ja merkittävä osa talkootyöläisistä saapui kisaveneissä paikalle yötä vasten.
Itse kilpailu oli varsinaista väsytystaistelua, sillä lupaavan alun jälkeen tuuli tyyntyi Löyhän mutkaan saavuttaessa. Saimme alussa hyvän johtoaseman kisassa, mutta tuulen tyyntyessä takaa-ajajat ottivat meidät kiinni ja ajoivat edelle. Löyhän mutkassa edettiin Kropsuun asti 1-2 m/s tuulessa ja aurinko alkoi laskemaan. Muutama vene antoi tässä vaiheessa periksi, mutta tuulen kääntyessä maatuuleksi kisa jatkui. Alca Torda, Tuulia, Sinilintu ja Doris 2 olivat karanneet edellemme, mutta tilanteen muuttuessa aloitimme ei-niin-hurjan takaa-ajon. Enemmänkin metsästimme jokaisen tuulenvireen mitä vain lähialueelta löytyi ja pikkuhiljaa hivuttauduimme lähemmäksi edellä kulkijoita. Keskiyön lähestyessä tuuli voimistui muutamaan metriin ja hommassa alkoi olla taas etenemisen tuntua. Loppusijoituksena kisassa oli n. 8,5 h purjehduksen jälkeen kolmas sija Sinilinnun ja Alca Tordan jälkeen.
Satamaan saavuttaessa totesimme Elojuhlavieraiden jo saapuneen perille ja pääsimme kätevästi kiinnittymään kolmanteen riviin ankkurin avustuksella. Kylkeemme kiinnittyi vielä perässämme saapunut Omppu. Muutenkin periaatteena oli että aina mahtuu vielä yksi ja näin myös tapahtui - tilaa löytyi jokaiselle kisaajalle. Viikonlopulla ei jääty kovin kauaksi 200 venekunnasta Röytässä!
Lauantain Elojuhlat menivät mallikkaasti ja merenkävijöiden talkoolaisten etujoukko oli tehnyt pitkää päivää ja erinomaista työtä saaren kuntoonlaittamisessa. Lauantaina aamu alkoi merellisellä aamiaisella ja päivän mittaan nähtiin monenlaista ohjelmaa. Metsähallitus piti tietoiskuja Röytästä ja sen historiasta sekä kasvillisuudesta, Merivartiosto järjesti pelastusnäytöksen ja Nautilus Cupin toinen osakilpailu pidettiin rannalla 13 joukkueen voimin. Tämän kirjoittaja pitäjä ryhtyi Röytän
Jyrki Sukulaksi ja ruokki juhlavieraita muurikkaletuilla ja grillikyljellä päivän mittaan. Tietystikään ei pidä unohtaa perinteistä lohisoppaa, jota tarjottiin vierailijoille. Lapsille oli oma ohjelmansa ja finaalissa nähtiin tiukkatunnelmainen lasten karkkibingo. Ilta huipentui tansseihin Riemuliiterissä, joka oli laitettu ennennäkemättömän hienoon kuntoon! Kokonaisuutena Elojuhlat koki tänä vuonna melkoisen piristysruiskeen ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan miten seuraava järjestäjä pistää paremmaksi :)
Tänä viikonloppuna olisi edessä
Oulu Regatta, jonka järjestämisvuorossa on 130-vuotisjuhliaan viettävä Oulun Purjehdusseura.
