Perjantai 13. Båtskärsnäsissä

Onkohan ilmassa huonoa onnea? Ainakin on tuulista. Lähdimme koneella, mutta ei pitkäksi aikaa, kun saatoimme taas nostaa purjeet. Matkalla oli sadekuuroja useampikin, mutta matka sujui tosi nopeasti Båtskärsnäsin Norrkust Marinaan.

Kippari näki taivaalla merkillisiä salamia, joista ei kuulunut ukkoselle tyypillistä jyrinää. Jäi arvoitukseksi mikä luonnonilmiö meille oli tarjolla. Perillä odotti hampurilaisbaari, josta nautimme välipalaa matkan päätteeksi, että jaksoimme ryhtyä varsinaiseen ruuanlaittoon. Illalla satoi. Teltassa oli tarjolla ruuan ja juomien ohella haitarimusiikkia sitä haluaville. Ja myös muille, sillä vessat ja suihkut sijaitsivat melkoisen matkan päässä veneistä teltan vieressä.

/Ritva

Tören spaghetti all'arrabbiata

Tämä töreläinen perinneherkku tunnetaan maailmalla myös nimellä pasta all’amatriciana.

2 pkt pekonia
1 kokonainen kuivattu chili
2 tlk tomaattimurskaa
2,5 dl kuivaa valkoviiniä
2 rkl oliiviöljyä
Suolaa
Pippuria
150 gr raastettua parmiggianoa tai pecorinoa
500 gr spaghettia

Pilko chili ja paista sitä hetki öljyssä. Lisää pilkottu pekoni. Kun
se on paistunut kypsäksi lisää viini. Alkoholin haihduttua lisää
tomaattimurska ja hauduta kastiketta miedolla lämmöllä noin tunti.
Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää puolet juustoraasteesta. Keitä
spaghetti ja sekoita joukkoon kastike ja loput juustoraasteesta.
Sekoita pasta tasaiseksi.

Gubben-ottelu Gårdsvikenissä

Gastit kiiruhtavat aamulla saaren nähtävyyksiä katsomaan. Hyvin ehtii, kun meidän veneessä on totuttu aikaisiin aamuherätyksiin. Pilvipouta edelleen. Tiedossa on matka Töreen, Gårdsvikenin satamaan. Tuuli antaa mahdollisuuden ajella lähes koko matkan spinnulla, sehän on purjehtijalle yhtä juhlaa.

Saaren rannassa Juhani Maukku ottaa vastaan vesiskooterilla ja ohjaa oikeaan satamaan, niitähän on lähekkäin kaksi. Paikka on kaunis, tiedossa on ”Perämeren paras” saunakin, joka olemme aikaisemmin testanneet ja hyväksi havainneet. Uimarantakin on, mutta sen verran on öljyä laineilla, ettei uiminen houkuta tällä kertaa (jollekin oli sattunut vuoto veneestä).

Meidän veneessä syötiin italialaista ruokaa. Unohtumatonta oli.

Rannassa oli maaottelu, peliä luulimme aluksi mölkyksi, mutta se olikin nimeltään Gubben. Säännöt muuttuivat pelin edetessä, mutta maaotteluhenkeä oli ilmassa. Ruotsalaiset voittivat, eikä ihme, heidänhän oli pelikin ja säännöt. Hauskaa oli eikä kuolemanvakavaa kuitenkaan. Ilta jatkui iloisissa merkeissä tanssin ja muun hauskanpidon merkeissä. Näissä lajeissa kunnostautuivat erityisesti ruotsalaiset, jotka osaavat näköjään ottaa ilon irti paljon näkyvämmin kuin me suomalaiset. Saaressa oli baari, josta saattoi ostaa virvokkeita, jos piti omia säästää.

Nyt oli sääskiä, muttei niin paljon, että olisi pitänyt ruveta sääskiverkkoa veneeseen suunnittemaan ja ompelemaan. Eli vielä säästyttiin käsitöiltä.

/Ritva

Kluntarnan labyrinttipihvit

Punaviinissä marinoituja porsaankyljyksiä perunoiden ja voissa kuullotettujen porkkanoiden kanssa + sitruunainen varhaiskaalisalaatti

4 porsaan kyljystä

Marinadi:
2 dl punaviiniä
4 valkosipulin kynttä
Pippurisekoitusta
Suolaa
3-4 rkl oliiviöljyä

Kuullotetut porkkanat
4-5 porkkanaa
Voita
Mausteita

Salaatinkastike: Varhaiskaalille kaveri

1/2 dl oliiviöljyä
3-4 rkl sitruunamehua
1/2 tl kipu-sinappia
Rosmariinia, pippuria, suolaa, sokeria maun mukaan

Eskaaderi starttaa virallisesti

Taas pilvipoutainen aamu, yöllä on sadellut pikkuisen. Lähtö on klo 10 kipparikokouksen jälkeen, varsinainen eskaaderi alkaa nyt. Järjestäytyneesti lähdemme, moottoriveneet ensin nopeimmista hitaampiin. Purjeveneet ryhmänä taivaanrannalla olivat aluksi komea näky, kunnes hajaantuvat pikku hiljaa.

Meille tuuli oli välillä liian heikko, joten jouduimme osan matkasta ajamaan koneella ehtiäksemme Kluntarna-saarelle, jonne joka tapauksessa saavumme vasta illan suussa. Paikka on todella hieno nähtävyys, jo kaukaa mereltä erottautuvat korkeat kalliot. Kiireellä piti tutustua saaren sisäosiin, jossa nähtävyytenä kallioiden lisäksi kalastajakylä, vanhoja ja uusia labyrintteja sekä näköalatorni. Itse asiassa koko saari on nähtävyys sinänsä.

Ruokailuksi saari tarjoaa sianlihaa ja perunasalaattia. Saunoja on kaksi, joissa vuorotellaan ruoanlaiton ohessa. Satama on aika pieni ja veneet ovat ahtaasti, varsinkin kun tilaa piti jättää myös vuorolaivan käynnille. Saarelle on siis jatkuva liikennöinti ja lomamökkeihin tulijoille kulku varmistettu. Paikalla on myös kaksi reipasta tyttöä oppaana. Meidän osalta ilta vaan jää tosi lyhyeksi, toki hitaampien veneiden osalta vielä lyhyemmäksi. Meillä oli vaan tunne, että katseltavaa olisi riittänyt pitemmäksi aikaa. No, seuraavalla kerralla sitten.

/Ritva

Piteå ja paltsvimma

Tiistaiaamuna herättiin koleaan ja tuuliseen säähän. Oli syytä katsella tosi lämpimät vaatteet. Tiedossa oli purjehduksen välipäivä ja tutustuminen Piteån kaupunkiin, jonne kuljetus oli järjestetty pikku veneillä ja busseilla. Shoppailimme kaupungilla, monet ostelivat lämpimämpiä vaatteita alennusmyynneistä, kun näytti, että hellevaatteille ei ollut kovin suurta tarvetta ainakaan lähipäivinä.

Svinörassa tutustuimme ajankuluksi pitepalt-ruokailua odotellessa Hebeen, jonka sisäpuoli oli varsin vaikuttava. Ruokailuun mennessämme tapasimme sinipaitaisen porukan, jonka ensi silmäyksellä luulimme valmistautuvan johonkin esitykseen, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti heidän olevan Iin Meriseuran energiset perheet, jotka olivat huomanneet pukeutua isoimmasta pienimpään samanlaisiin paitoihin. Hyvä idea.

Pitepalt-perinneruokaa syötiin voin, puolukkahillon ja kylmän maidon kanssa. Hyvää oli. Unta ei tarvinnut houkutella ja pitepaltin antama paltsvimma kesti aamuun asti.

Perämeren pestopastasalaatti

Tällaisella salaatilla selvittiin Perämeren ylitys. Kylmä ja ruokaisa salaatti on kätevä tehdä satamassa etukäteen, jolloin ruoanlaitossa ei olla merellä sään armoilla.

500 g pastaa esim gnocchi tai farfalle
Purkki pestoa (vihreä tai punainen pesto)
2-3 mozzarellaa
5-6 tomaattia
n. 150 gr cashew-pähkinöitä
n. 4-6 rkl oliiviöljyä
Suolaa
(tuoretta basilikaa, ohueksi leikattua kuivalihaa)

Keitä pasta ja viruta se kylmässä vedessä. Lisää öljy ja pesto,
kuutioidut tomaatit ja mozzarellat sekä pähkinät ja kuivaliha. Mausta
suolalla ja basilikan lehdillä.

Perämeren yli

Herätys kello 07. Eskaaderiveneistä alkoi kömpiä väkeä ilmaa tutkiskelemaan. Pilvipouta ja tuuli sopivasta suunnasta Ruotsiin menoa varten, sehän oli matkan pisin legi ja monelle ensimmäinen kerta meren yli. Starttasimme ensimmäisinä ja heti alkuun saavutimme 8,1 solmun nopeuden. Tuulen suhteen oli siis menemisen meininki. Pikku hiljaa Marjaniemen tuulimyllyt alkoivat häipyä näkyvistä horisontissa.

Matkalla nähtiin yksi hylje, niitä on runsaasti Perämeressä ja niitähän merellä kulkijat saattavat nähdä nähdä isompiakin ryhmiä. Tämä yksilö katseli ihmeissään venettämme ennen kuin painui veden alle. Noin 11 tunnin kuluttua köydet kiinnitettiin Svinöran laituriin. Vastaanotto oli lämmin ja satamassa oli jo useita oululaisveneitä, jotka olivat tulleet kuka milloinkin aikaisemmin rantareittejä pitkin. Kaikki Marjaniemestä lähteneet veneet tulivat pikku hiljaa perille, kaikilla matka oli sujunut hyvin aika kovasta tuulesta huolimatta. Siis kaikki hyvin tähän asti.

Svinörassa on pieni sauna, josta on suoraan hyvä uimayhteys mereen. Valitettavasti merivesi oli kylmää, mutta uitiin kuitenkin. Suuri osa ruotsalaisista eskaaderiveneistäkin oli jo saapunut. Matkallehan voi liittyä mistä tahansa satamasta ja myös poistua niin halutessaan.

/Ritva

Kokoontuminen Marjaniemessä

Ensin piti hankkiutua siis Marjaniemeen, jossa oli ensimmäiset kokoontumisajot. Sääennusteita oli tutkittu tarkasti. Näytti lupailevan poutasäätä ja heikkoa tuulta menomatkaksi. Meille oli tullut ymmärrys, että lähdettäisiin yhtä matkaa kotisatamasta ja siinä uskossa olimme veneellä klo 9, mutta ketään ei näkynyt, joten epäilimme erehtyneemme päivästä.

Onneksi Avestarin pojat puuhailivat omalla veneellään siihen malliin, että uskalsimme lähteä liikkeelle, varsinkin kun omat gastimme olivat jo kasassa. Meitä oli kipparin lisäksi kipparin puoliso ja kaksi purjehduksesta innostunutta gastia. Tihkusateessa siis lähdimme ja hyvässä tullessa seilasimme Marjaniemeen, jossa aloimme odotella matkakumppaneitamme. Heitä alkoikin sitten pikku hiljaa ilmaantua satamaan. Illan suussa saapui Omppu ja yöllä viimeisenä Leda sekä meripelastusalus Hebe Kemistä, jonka oli määrä seurata meitä matkan ajan ja turvata kulkuamme.

Marjaniemessä saunottiin ja tutusteltiin tuleviin matkakumppaneihin. Testattiin tutkaa ja muista laitteita. Kaikki oli kunnossa,  joten matka niiden puolesta alkakoon. Illalla satoi ja taivaalla oli komea sateenkaari. Eskaaderiveneiden lisäksi satamassa oli vain muutama vene, muun muassa puolalainen yksinpurjehtija, joka oli Perämeren kierroksella hänkin. Rauhallista oli, meri antoi nukkua. Kippari oli halunnut Ruotsin lipun mastoon jo valmiiksi, mutta sen asentoa jouduttiin korjaamaan, kun saimme naapuriveneestä vinkin, että se oli asettunut suruliputusasentoon. No, sellaista sattuu.

/Ritva

Eskaaderin alkutunnelmia

Meille tämä eskaaderi Sunitalla oli järjestyksessä toinen, edellisellä olimme vuonna 2009. Siis suurin osa paikoista oli jo valmiiksi tuttuja, mutta tämänvuotiseen mahtui myös pari uutta kohdetta, kuten Kluntarna Piteåssa, emmekään olleet vierailleet myöskään Tornion Letossa. Siis tältä pohjalta lähdettiin. Matka tehtäisiin nyt toisinpäin kuin edellinen, eli lähtö oli Piteån Svinörasta ja loppuhuipentuma Oulussa OTPS:n satavuotisjuhlien yhteydessä. Mukaan oli ilmoittautunut 65 venettä, joista oululaisia oli noin puolet.

Sunitaa oli huollettu pitkin kevättä ja kesää, ja koko alkuviikko ennen lähtösunnuntaita venettä bunkrattiin tulevaa varten, kun ei ollut varmaa tietoa, missä paikoissa ruoka- ja vesitäydennystä voitaisiin tehdä. Ruokaa oli varattu ainakin viikon tarpeiksi. Toinen gasteista toi tuliaisiksi kuivalihaa ja toisella oli hallussaan tieto ja taito italialaisesta keittiöstä, joten eiköhän matkastamme tule syömisenkin puolesta mielenkiintoinen. Mukaan otettiin myös sääskiverkontekotarpeet, koska etukäteen meillä oli olettamus, että sääskiä ja muita ötököitä saattaisi olla myös Ruotsin puolella.

/Ritva